Alkaa todellakin jo tajuta, että lähtö on lähellä. Tänään oli viimenen mahdollisuus käydä salilla, sopimus nimittäin päättyi. Jätin kiitoskortin ja Geisha -suklaarasian henkilökunnan ihmeteltäväks ja kävin vetämässä reippaasti yli kahen tunnin hikitreenin. Nyt on vasen puoli yläkropasta ja alakroppa ihan jumissa. Oikeeta kättä en uskaltanu oikein painoilla treenata, ja punnerruksetkin jätin suosiolla väliin. Ettei olis sitten perjantaina lihakset kipeenä, kun lääkäri koittaa selvittää mikä kädessä on vikana. Kortisonia siihen joka tapauksessa tulee, luulisin. Magneettikuvauksella selviäis, mikä tässä kädessä on, mutta se tulis maksamaan n. 300 euroa, eikä mulla semmoseen ole varaa. Äiti sanoi, että kyllähän se siellä intissä kuvataan jos pyydän. Mutta enpä minä kehtaa sinne veksiin mennä heti valittelemaan vaivojani. Pelkona tietysti se, että joudun b-mieheksi. Ja sitten saa ainakin heittää haaveet AUK:sta romukoppaan.

Kävin sitten Polarin kehonikäkartoituksessa ja kivoja tuloksia tuli:
Ensinnäkin kehoniäksi sain 18 vuotta ja se on alin saavutettavissa oleva tulos. Tammikuussa kehoni ikä oli 20 vuotta, eli siis parempaa suuntaan mentiin. Kehon rasvaton paino oli tosin pudonnut 800 grammaa, toisin sanoen lihakset olivat hiemat kutistuneet (ohjaaja arveli, että tämä johtuu juoksuharjoittelun lisäämisestä, mikä siis syö lihaksia). Muuten kehon rasvaprosentti ja kokonaisvesimäärä olivat melkein samat kun tammikuussa (kohtuullisella tasolla siis). Verenpaine oli ok. Hauiskääntö tulos oli kohtuullinen, mikä oli pettymys. Seinäistuntaa kestin erinomaisen tuloksen verran, samoin vatsalihakset olivat parantuneet hyvästä erinomaiseen (53:sta toistosta 69:ään!). Ja venytystestissä (takareisien venyvyys) olen matalan tasolla. Argh. Vaikka venyttelen joka ilta, eijjoo reilua.

Mutta. Parasta ikinä. Se osa-alue, jota kaikkein eniten halusin petrata. Se, joka on terveyden kannalta tärkein. Kardiovaskulaarinen kuntoarviointi. (Kardiovaskulaarinen kunto tarkoittaa sydämen, keuhkojen ja verenkiertojärjestelmän kykyä kuljettaa happea ja ravintoaineita työskenteleville lihaksille tehokkaasti ja pitää yllä suurten lihasryhmien toimintaa pitkiä aikoja). Sain tulokseksi tammikuussa 36 ml/kg/min, joka on kohtuullinen. Nyt tulos oli 52 ml/kg/min!! Eli vaikka sydänlihas onkin paksuuntunut ja se aiheuttaa sykkeessa suuria vaihteluita (jopa rytmihäiriöitä), hapenottokyky on silti erinomaisen luokkaa! Huh huh. Meinasin pyörtyä kun sain tuon tuloksen. Eli siis nyt hapenottokykyä ei voi oikeastaan parantaa enää, vaan ylläpitää.

Tavarat on hankittu inttiä varten. Apteekkiin meni 50 euroa :D En siis jätä mitään sattuman varaan. Uimapuvun jätän suosiolla ostamatta, koska siihen ei ole varaa. Muutenkin alkaa budjetti uhkaavasti näyttää nollaa. Vielä pitäis kumminkin piilareita ostaa ja käydä kampaajalla leikkauttamassa tämä ruuhkatukka pois. Hitto. Mulla ois aivan upeat, 70e maksaneet vedenpitävät Goretex lenkkarit, joita en kumminkaa voi ottaa mukaan kun ne hiertää :( Pitänee ottaa Citymarketin halpiskengät. Uusiakaan en viitti ostaa.Vielä pitäis reppu hakea äitin luota, ja alkaa pakata. Arvomerkkien opettelu on hyvällä mallilla. Kaikki kaulusmerkit muistan, mutta hihamerkit vielä takkuilee. Onhan tässä onneks vielä aikaa. Viikonloppuna en kumminkaan enää pääse treenaamaan sen kortisonipiikin takia. Ja Niko lupas vielä opastaa pinkan teossa (juu-u, mulla on intin päiväpeitto, jonka Niko toi intistä :D).

Voi kamala. Nämä viimeset viikot ovat olleet kunnon lihotusviikkoja. Joka päivä menee karkkipussi, tai pari. Taidanpa nytkin lähteä Filmtowniin ihastelemaan karkkihyllyjä.